Päiväkodit, koulut, kirjastot, neuvolat, terveyskeskukset ja sairaalat ovat hyvinvointivaltiomme ydintä. Julkisten palveluiden toimivuus määrittää sen, onko Suomi hyvin- vai pahoinvoiva valtio.
Suomessa on edelleen erittäin hyvät julkiset palvelut, jotka pääosin turvaavat kaikkien yhtäläiset mahdollisuudet. On liioittelua sanoa, että kaikki vaikkapa sote-palveluissa on pielessä. Palvelut saattavat toimia erinomaisesti joissain kunnissa tai alueilla, mutta jatkossa niiden on oltava kaikkien saavutettavissa, asuinpaikasta riippumatta. Olemme sen suhteen kriittisessä kohdassa, ja haasteet on ratkaistava mahdollisimman pikaisesti.
Työntekijäpula hoitoalalla on todellisuutta, ja vaikka siitä on varoiteltu 20 vuotta, nyt ollaan ihmeissään, kun se on konkreettista.
Julkiset palvelut ovat usein naisvaltaisia ja pienipalkkaisia. Työn houkuttelevuus ei välttämättä ole paras mahdollinen, kun mahdollisuuksia on yhä enemmän myös paremmin palkatuilla aloilla. Alanvaihto voi houkutella, jos oma koulutustausta sen mahdollistaa. Työn arvostusta onkin nostettava ja osana tätä palkkatason olisi noustava työn vaativuuden ja tärkeyden tasolle. Myös johtamisen kehittäminen ja työhyvinvointiin parantaminen lisäävät työn houkuttelevuutta.
Hyvin toimivat julkiset palvelut ovat kriittisiä paitsi ihmisille, myös yrityksille. Kun yritys etsii sijoittumispaikkaa tai harkitsee toiminnan laajenemista, ei se etsi vain tonttia, vaan kokonaisuutta, joka toimii parhaalla tavalla yritykselle ja sen henkilöstölle. Hyvät palvelut auttavat, että työntekijät voivat hyvin, joten palvelut voivat olla ratkaiseva tekijä yrityksen sijoittumisessa.
Hyvinvointivaltiomme tarvitsee hyvin toimivat julkiset palvelut. Nyt on huolehdittava, että niitä ei säästetä hengiltä. Koska palvelut rahoitetaan yhteisistä verovaroista, on valtion ja kuntien lopetettava vääntö siitä, kuka maksaa. Niiden on yhdessä varmistettava toimivien palveluiden tulevaisuus.
Sirkku Hildén
Kansanedustajaehdokas (sd.)
Terveydenhoitaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Kommentit